Seuran esittely
Toimintasuunnitelma 2024 (pdf)
Espoon Verkkopalloseuran neljä vuosikymmentä
EVS:n historia alkaa jo 1960-luvulta, kun aktiivinen urheilumies Toivo (Topi) Pohjalainen rakensi Espoon Martinmäkeen tenniskeskuksen. Ensitien päähän tuli asfalttikenttä, joka sitten katettiin puukaarihalliksi vuonna 1969. Tämän jälkeen rakennettiin kaksi massakenttää: toinen Kisa-Kioskin yläpuolelle ja toinen Länsiväylän ja Martinsillantien väliin.
Seuran perustaminen
Espoon Verkkopalloseuran perustettiin 13.8.1981, sata vuotta sen jälkeen, kun tennis oli tullut Suomeen. Perustajajäseninä olivat Erkki Hakkarainen, Jorma Åhman, Kurt Kääriäinen, Toivo Pohjalainen, Ilkka Lehtonen, Pentti Niskanen, Hannu Mustonen, Ari Pohjalainen, Sture Engström ja Sirpa Laine (os. Lehtonen). Seuran ensimmäisenä puheenjohtaja toimi Erkki Hakkarainen ja häntä seurasivat Kurt Kääriäinen ja tämän jälkeen Ari Pohjalainen. Aluksi EVS:n valmennuksesta ja kilpailutoiminnasta vastasivat Ari Pohjalainen ja Ilkka Lehtonen sekä tenniksessä itseoppinut Topi Pohjalainen.
Seuratoiminnan vakiinnuttaminen
Seuran perustamisen jälkeen vuonna 1986 puukaarihallin tilalle rakennettiin nykyinen peltihalli (Martinmäen Tennishalli Oy). Vuosina 1989–90 valmistui kolme hiekkanurmikenttää Ensitien päähän, joista kaksi katettiin talvikaudeksi kuplahalliksi. Tuolloin seuran jäsenmäärä oli jo lähes 200. Seuran historian ensimmäiset juniorimitalit saatiin vuonna 1986 SM-kisoissa 12-vuotiaiden tyttöjen sarjassa, kun Marina Nyman pelasi talvella pronssia ja kesällä hopeaa sekä Anna Ahlberg kesällä pronssia.
Heinäkuussa 1987 EVS kasvatti tunnettuuttaan ja keräsi varoja juniorityölle tekemällä maailmanennätyksen siinä, kuinka kauan yhtä palloa pidetään elossa. Kolmikko Ari Pohjalainen, Ilkka Lehtonen ja seuran silloinen sihteeri Sirja Konstig (Blixt) hoitivat tapahtuman järjestelyt. Pallo pysyi elossa 38 tuntia ja 21 minuuttia ennen kuin se napsahti verkkonauhasta väärälle puolelle. Ennätyksen tekoon osallistuivat Arin ja Ilen lisäksi Anssi Jansson, Jyrki Paavolainen, Timo Rantanen ja Tom Schulman. Varamiehinä olivat Jokko Korhonen ja Mikko Rantanen. EVS:n nykyinen puheenjohtaja Sami Ventovuori muistaa ottaneensa osaa huoltojoukoissa. ”Tein voileipiä ja lämmittelin pelaajia ennen kuin he menivät kentälle.”
Uuden hallin rakentaminen alkaa
Vuonna 1991 Ari otti seurasta vetovastuun isänsä, armoitetun puuhamiehen Topi Pohjalaisen kuoltua. Tuolloin puheenjohtajana toimi Martti Uotinen ja jäseniä seurassa oli noin 150. Kuplahallia ylläpidettiin 15 vuotta. ”Se oli vaativaa aikaa”, Ari muistelee. ”Kuplan pystyttäminen ja purkaminen ja jatkuva päivystäminen säiden varalta oli rankkaa. Silloin tarvittiin jäseniltäkin talkoohenkeä, että saatiin kaikki hoidettua.”
Kun kaupunki ei enää jatkanut kuplan lupaa, piti tehdä päätös toiminnan supistamisesta tai laajentamisesta. Siitä lähti idea Aktia-tennis-hallin rakentamiseen. Uudelle hallille olikin tarvetta, sillä tennisvalmennusta järjestettiin jo 90 tuntia viikossa. Seuran puheenjohtajana vuosina 2005 – 2019 toimi Ilkka Lehtonen, jona aikana uuden hallin rakentaminen aloitettiin. Hallin rakentamisessa päävastuu oli Ari Pohjalaisella. ”Markku (Potsi) Harjula otti kaupungilta virkavapaata osallistuakseen hallin rakentamiseen. Yksin en olisi jaksanut, Potsi oli sataprosenttisesti mukana koko ajan”, Ari kiittää. Potsi on tuttu näky hallilla edelleen.
Kolmen kentän Aktia-halli valmistui syksyllä 2007, jolloin alkoivat myös iltapäiväkerhotoiminta ja aamutennisryhmät. Virallisia avajaisia juhlittiin 2009. Hallia Ari kehaisee ylivoimaisesti toimivimmaksi kolmen kentän halliksi ja hän on erityisen ylpeä iltapäiväkerhosta. ”Se on Suomen ensimmäinen laatuaan. Jo uuden hallin rakennusvaiheessa kerho otettiin huomioon. Aloitettiin 46 kerholaisella, nyt on jo yli 60. Muutkin seurat ovat käyneet hakemassa täältä mallia.”
Valmennuspäällikkö Sami Paasonen on työskennellyt EVS:ssä jo vuodesta 2004 alkaen. Hänen suunnitelmissaan on edelleen kehittää juniorivalmennusta, saada lisää toimintaa ja kilpailukokemusta lapsille ja nuorille. Aikuisvalmennus on junioritoiminnan ohella tärkeä osa EVS:n valmennuskokonaisuutta ja sen lisäksi seurassa on myös vilkasta vapaaehtoisvoimin järjestettävää senioritoimintaa aamupäivisin.
Myös tapahtumien järjestämissä EVS:llä on pitkät perinteet. Muun muassa ensimmäinen Classic Tournament pelattiin uuden vuoden päivänä 1993 valkoisissa asuissa valkoisilla palloilla. Tämän jälkeen ajankohta on vaihtunut välillä Wappu-turnaukseksi ja seura on järjestänyt aktiivisesti erilaisia tapahtumia, muun muassa naisten ja miesten peli-iltoja ja tennismatkoja.
EVS tänään
Seuran nykyinen puheenjohtaja Sami Ventovuori otti vuonna 2019 puheenjohtajan tehtävän hoitaakseen. Viime vuosina seurassa on luotu uusia toimintamalleja: ”Junioreille luodaan yksilölliset pelaajapolut ja Akatemia-pelaajilla on omat, nimetyt valmentajat. Luodaan voittamisen kulttuuria.” Seuran tavoitteena on, että EVS:stä tehdään Suomen halutuin tennisseura ja myös halutuin työpaikka. ”Satsataan valmennukseen ja kehitetään uusia tapoja ajan hengessä, uudistutaan kaikessa”, Sami kertoo tavoitteista.
Tänä päivänä EVS onkin jo noin 800 aikuis- ja juniorijäsenen kilpa- ja harrastetennisvalmennusta tarjoava tennisseura, jolle on vuonna 2022 myönnetty Olympiakomitean lasten ja nuorten Tähtimerkki tunnustuksena laadukkaasta junioritoiminnasta. EVS on myös mukana Olympiakomitean ja Tennisliiton kilpa- ja huippuseura-laatuprosessissa ja tavoittelee kilpaseura-auditointia yhdessä aikuisten Tähtimerkin kanssa 2024 loppuun mennessä.
Vuoden 2023 elokuussa seuran uutena toiminnanjohtajana aloittaneen Tanja Näkin tavoitteena on uudistaa seuraa vastaamaan nykyaikaisen seuratoiminnan edellytyksiä, kehittää kilpavalmennusta ja tuoda hyvinvointia mahdollisimman monen harrastajan arkeen monipuolistamalla seuran palveluja ja harrastustoimintaa. Satsaamme myös upeaan henkilökuntaamme, jonka hyvinvointi ja intohimo työtä kohtaan on edellytys laadukkaalle valmennustoiminnalle.
Jäsenmäärän kasvusta ja toiminnan uudistumisesta huolimatta EVS haluaa säilyttää hallissaan ja toiminnassaan kodinomaisen ja yhteisöllisen tunteen, jossa jokainen toivotetaan tervetulleeksi. Syksyllä 2023 eläkkeelle jääneen seuran pitkäaikaisen toiminnanjohtajan Lena Pohjalaisen sanoin ”Jäsenet tekevät seuran” toivotamme kaikki nykyiset ja uudet jäsenet mukaan toimintaamme!
Tutustu vuoden 2025 toimintasuunnitelmaan:
